mara.fi - SARJAYRITTÄJÄ

Sarjayrittäjä Kim Heiniö on avannut yli 100 ravintolaa intohimosta uuden kehittämiseen / Vitriini-lehti · MaRa

Mara.fi Spined HTML

Sarjayrittäjä Kim Heiniö on avannut yli 100 ravintolaa intohimosta uuden kehittämiseen / Vitriini-lehti · MaRa Kirjaudu MaRa Jäsenpalvelut Uutishuone Toimiala Koulutus Liity jäseneksi Yhteystiedot In English Sivukartta Restamark Kirjaudu Tilaa uutiskirje Kirjaudu MaRan jäsensivuille Käyttäjä Salasana Kirjaudu Unohdin salasanani Kirjaudu MaRan jäsensivuille MaRan jäsennumero Lähetä Takaisin kirjautumiseen MaRa Jäsenpalvelut Uutishuone Toimiala Koulutus Liity jäseneksi Yhteystiedot Vitriini-lehti › Vitriinin juttuarkisto › Sarjayrittäjä Kim Heiniö on avannut yli 100 ravintolaa intohimosta uuden kehittämiseen Sarjayrittäjä Kim Heiniö on avannut yli 100 ravintolaa intohimosta uuden kehittämiseen Kim Heiniö on urallaan tutustuttanut helsinkiläiset kaupunkikulttuurin kansainvälisiin ilmiöihin lukuisissa ravintoloissaan. Hän on näyttänyt, miten juhlitaan urbaanin tyylikkäästi, syödään nuudeleita muodikkaasti tai nautitaan drinkkejä kuntosalilla. Nyt hän esittelee työnteon mahdollisen tulevaisuuden. Mutta seuraavaksi hän aikoo hidastaa tahtia.   Teksti: Jussi RasimusKuvat: Timo Niemi   KIM HEINIÖN KESÄ ON OLLUT TAAS KIIREINEN. Kun Soupster Familyn yrittäjän kaksi edellistä kesää kuluivat Helsingin meriuimalakompleksi Altaan ravintoloita käynnistäessä, tämä suvi vierähti coworking-tila Wonderland Workin valmistelutalkoissa kohti elokuisia avajaisia. Ja jälleen kerran Heiniö sai huomata, kuinka Suomi todella seisahtuu heinäkuuksi. – Tämä kesä oli turhin kaikista kolmesta. Kaikki olivat lomilla, ketään ei saanut kiinni, hän sanoo hivenen väsyneenä kiireisestä loppurutistuksesta. Vitriinin toimituksen vierailu Vallilan konepaja-alueen uuteen coworking-tilaan ajoittuu muutama päivä sen avajaisten jälkeen. Siistiltä täällä näyttää, vaikka kaikki tavarat eivät ole vielä löytäneet lopullista paikkaansa. Wonderlandin ilme muistuttaa monella tapaa kaupunki- ja popkulttuurista ammentavia mainostoimistoja ja pelifirmoja. Ulko-ovista sisään astuessaan törmää ensimmäiseksi aitoon Clint Eastwood -flipperiin. Seinälle on ripustettu rullalautoja, joita saa lainata. Kokonaisvaikutelma on rento. Aulan asiakaspalvelupistekään ei ole perinteinen infotiski vaan hyvin varusteltu baari, jonka työntekijä hoitaa sekä neuvonnan että baarimestarin ja baristan hommat. Paikka houkuttelee jäsenikseen nuorekkaita ja urbaaneja luovien alojen läppärityöläisiä, jotka haluavat työskennellä mieluummin yhdessä kuin yksin kotona tai kahvilassa. Täällä he voivat verkostoitua, sparrata toisiaan ja saada kenties synergioita uuden bisneksen luomiseksi. – Moni kuvittelee tämän olevan toimistohotelli, mutta tämä on kaikkea muuta. Wonderlandissa on kyse yhteisön rakentamisesta, sillä täällä työskennellään yhteisessä suuressa työtilassa. Työskentelyn ohella joogataan kimpassa yläkerran studiossa ja vietetään without workeja ravintola Alicessa, Heiniö kuvailee.    Wonderlandin vastaanottotiski on myös baari. Aulatiloissa voi järjestää jopa 300 hengen tilaisuuksia.   WONDERLAND ON HELSINGIN ORASTAVAN COWORKING-BUUMIN UUSIN TULOKAS. Heiniö on Wonderlandin idean isä ja pääomistaja. Perustajaryhmään kuuluvat muun muassa Art goes Kapakan alullepanija Mikko Leisti, elokuvatuottaja Markus Selin ja nykyisin bisneskonsulttina työskentelevä, entinen Image Kustannuksen toimitusjohtaja Ville Ailio. Perustajien kädenjälki näkyy. Pelkistetysti sisustettu, italialaista ruokaa tarjoava ravintola Alice on sisääntulokerroksen sydän. Toisessa kerroksessa sijaitsevat Art Goes Kapakka ja Solar Films -aiheiset neuvotteluhuoneet. Tiloille on suunniteltu myös hybridikäyttöä. Pari neuvotteluhuoneista toimii myös Happy Socksin ja Makian myymälöinä. Muiden neuvottelutilojen sponsoreita ovat omilla tuoteteemoillaan muun muassa Hartwall, Kyrö Distillery, Lanson ja Marshall. Niissä voi myös pelata pingistä ja pokeria, laulaa karaokea ja katsella elokuvia – mutta ei saunoa, vaikka yksi neukkareista aidolta löylyhuoneelta näyttääkin. – Parhaat päätöksethän tehdään saunassa, Heiniö perustelee saunaneukkarin sisustusratkaisua. – Voisi siinä periaatteessa saunoakin, mutta kun lähettyvillä ei ole suihkuja, emme kytkeneet kiuasta sähköihin.   Saunaneukkari rakennettiin, jotta siellä voi syntyä parhaat päätökset.   HEINIÖ USKOO COWORKINGIN MENESTYMISEN MAHDOLLISUUKSIIN SUOMESSA. Tämä voi ihan hyvin olla työskentelyn tulevaisuus, ei vain lyhytaikainen ilmiö. Itsensä työllistäjiä on paljon ja heiltä puuttuu työyhteisö. Monen suuren yrityksen pääkonttorissa ei ole enää henkilökohtaisia työpisteitä, omista työhuoneista puhumattakaan. On vain helposti liikuteltavia työntekijöitä, joilla on läppäri ja puhelin. Suurten toimitilojen kustannukset nähdään helposti turhana menoeränä ja kasvun jarruna. Suomessa yhteisöllisten työtilojen kulttuuri on vielä lapsen kengissä, mutta maailmalla ja Pohjoismaissa läpimurto on Heiniön mukaan jo tapahtunut. – Kansainväliset yritysjätit ovat siirtäneet kokonaisia osastojaan coworking-tiloihin. Niissä näkee kotitoimistoa paremmin, mitä kentällä on kehitteillä. Esimerkiksi Lontoossa yhteisöllisten työtilojen kasvu on hurjaa. Maailman suurimpiin kiinteistödevelopereihin kuuluvan JLL:n tutkimuksen mukaan noin 12 prosenttia kaupungin yrityskiinteistömassasta on jo coworking-käytössä ja osuus nousee noin 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, Heiniö luettelee. Wonderlandin investointikulut olivat 700 000 euroa. Tuotot tulevat ravintolasta, tapahtumajärjestämisestä, neukkarivuokrista ja jäsenmaksuista. Niiden hinta vaihtelee 20 euron päiväpassista 790 euron kuukausipassiin, jolla saa pienemmän toimistohuoneen omaan käyttöön. – Wonderlandin vahvuuksia ovat indiys, sijainti ja hinta. Kiinteä Flex-työpiste kaikilla jäseneduilla maksaa meillä halvimmillaan 199 euroa kuukaudessa. Jos sinulla on pieni firma, et pääse osaksi yhteisöä missään muualla tuolla hinnalla, Heiniö toteaa. Wonderlandin taloudellinen yhtälö tarvitsee toimiakseen vähintään sata jäsenyyttä. Nyt koossa on hieman yli puolet siitä. Myös ravintolan on oltava kannattava. Ainakin tänään Alicen kaikki pöydät täyttyvät lähialueen lounastajista, mutta iltamyyntiäkin tietysti tarvitaan. – Pyrimme saamaan tämän plussalle vuoden loppuun mennessä, Heiniö sanoo. Konseptin suurin uhkakuva voi olla suomalaisten luonteenlaatu. Jos sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja lähin naapuri koetaankin häiriötekijöiksi eikä voimavaroiksi. – On olemassa riski, että pienyrittäjä voi kokea suuren yhteistilan liian avoimeksi. Kaikki toimistohuoneemme myytiin loppuun ensimmäisinä. Maailmalla yhteisöllisten työskentelytilojen pointti on kuitenkin juuri kimpassa työskentelemisessä. Sen ajatuksen läpiviennissä meillä on vielä tekemistä Suomessa. Vielä on liian aikaista sanoa, meneekö tämä läpi.  Jos menee, pyrimme ketjuuntumaan uusilla Wonderlandeilla.   "Haaveilin diplomaatin urasta. Sitten minusta piti tulla mainosmies. Ravintola-ala vei mukanaan."   Coworkingissa on urbaani vivahde, joka vetoaa nuoreen sukupolveen. Sisustuselementit viestivät Wonderlandin kohderyhmästä.   SIINÄ SE TULI, KIM HEINIÖN YRITTÄJYYDEN KESKEINEN OLEMUS. Se on tulevaisuuteen katsomisessa, kansainvälisten trendien haistelemisessa, rohkeassa uusien paikkojen avaamisessa ja Helsingin kehittämisessä hauskemmaksi kaupungiksi. Heiniö on sarjayrittäjä. Siinä missä suurin osa ravintoloitsijoista perustaa elämässään muutaman paikan, Heiniö on 30-vuotisen uransa aikana ollut avaamassa yli 100 ravintolaa, joista moni on myyty eteenpäin tai muuten vain lopetettu, kun uusi on tullut tilalle. Hän on ollut myös vaatealan yrittäjä ja tekee jatkuvasti ravintolakonsultointia muille. Heiniön pitkästä ja vauhdikkaasta urasta kertoo, että jo vuonna 2002 hän sijoittui kahdeksanneksi City-lehden julkaisemassa Helsingin ravintolavaikuttajien rankingissa. Ykkössijalla olivat tuolloin Center-Innin Eila Kuurma ja hänen poikansa Kimmo Kuurma. – Opiskelin nuorena valtiotieteitä ja haaveilin diplomaatin urasta. Sitten minusta piti tulla mainosmies. Työskentelin opiskelun ohella ensin neljä vuotta baarimikkona Helsinki Clubilla, kunnes SOK:n kehitysjohtajana toiminut Mikko Leisti pyysi minua mukaan kehittämään yhtä ketjun ravintoloista. Ala vei lopulta mukanaan, Heiniö kertoo. Hän hyppäsi Klaus K:n Kurki-baarin päälliköksi ja sai kimmokkeen oman ravintolan perustamiseen. Sen hän perusti Mannerheimintielle vuonna 1997. Soup oli huippumuodikas illallisravintola, joka modernisoi ja urbanisoi Helsingin ravintolatarjonnan kertaheitolla. Se oli ensimmäisiä paikkoja, joissa laaturuoka yhdistettiin lujaa soivaan, trendikkääseen, dj-vetoiseen musiikkiin. Soupin keittiössä työskenteli sellaisia nimiä kuin Hans Välimäki, Henri Alén ja Sasu Laukkanen. – Kyseenalaistimme kaikki perinteiset ravintolanormit ja halusimme tehdä kaiken toisin kuin muut. Ajoitus oli täydellinen, menestyneet nuoret kaupunkilaiset halusivat näyttäytyä siellä. Vaikka Soup oli käytännössä koko ajan täynnä, kyllästyin siihen kolmen vuoden jälkeen ja myin pois. Jälkikäteen ajateltuna hölmö liike, mutta en vielä silloin ajatellut, että tästä voisi rakentaa bisneksen, Heiniö sanoo. Bisnes siitä kuitenkin kehittyi. Heiniö perusti uuden ravintolan keskimäärin joka toinen vuosi. Soupia seurasivat muun muassa bilebaari Mother, Calvin Kleinin vaatteita nuudeliannosten ohella kaupannut Wrong Noodle Bar -ketju, kulttuuriväen Korjaamo, ruokapaikka Fanny Goes Hollywood sekä yöravintolat Jenny Woo ja Cuba. – Kasvoimme maltillisesti kassan kautta. Uusi paikka avattiin, kun rahat olivat koossa. Aloimme tehdä myös cateringiä ensimmäisten ravintoloiden joukossa. Näin siinä markkinan, koska parikymmentä vuotta sitten keitraus oli lähinnä pitopalveluiden hallussa. Siitä yhtiömme sai nimensäkin, Soup on Wheels eli Soupster.   Ravintola Alice tarjoilee lounaan ohella italialaisiin makuihin keskittyvää a la cartea.    NYKYISIN SOUPSTER FAMILYYN KUULUU 15 HEINIÖN PÄÄOMISTAMAA YRITYSTÄ, joilla on yhteensä 23 ravintolaa. Paletti vaihtelee Linnanmäen huvipuistoravintoloista henkilöstöravintolaketju Dylaniin ja kauppakeskusten The Lucky Bastardeihin. Ateneumin Bistro, Southpark sekä Perun ja Japanin keittiöitä yhdistelevä Pastor ovat keskustan ruokapaikkoja. Mainostoimisto SEK:n kanssa tehty yhteistyöravintola Why join the navy when you can be a pirate sekä Altaan maisemaravintola Neighbour houkuttelevat myös drinkille lähtijöitä. Kattaus on monipuolisuudessaan hengästyttävä. – Suurin intohimoni on aina ollut new business. ”Metskaan” tosi paljon erilaisia paikkoja ja innostun kaikesta uudesta. Olen myös vähän levoton sielu. En jaksa kovin paljoa seurata ravintolan päivittäistä toimintaa sen jälkeen, kun se nousee omilleen. Sitä varten firmassa ovat muut ihmiset, Heiniö toteaa. Heiniön uran monipuolisuus johtuu myös siitä, että näkemyksellisenä ja herrasmiesmäisenä tunnettu ravintoloitsija on kysytty yhteistyökumppani. Esimerkiksi Linnanmäen Kattila-ravintolamaailman kokoamisprojektissa ja Altaan ravintoloiden käynnistämisessä hänen piti toimia vain konsulttina mutta päätyi niihinkin yrittäjäksi. – Pyrin olemaan rehellinen ja avoin. En halua polttaa siltoja takanani. Helsinki on niin pieni markkina-alue, että ihmisten kanssa kannattaa yrittää pysyä väleissä, Heiniö miettii.   ”Soupster ei ole enää niin trendihakuinen kuin ennen.”   Kim Heiniön intohimoja ovat uuden bisneksen luominen ja kansainvälisten trendien seuraaminen. Erityisen inspiroivana kaupunkina hän pitää Lontoota.   HEINIÖ TUNNETAAN ERITYISESTI VAHVASTA TRENDITIETOISUUDESTAAN. Nykyisin uusia ideoita ja tapoja tehdä putkahtelee monen nuoren polven yrittäjän toimesta, mutta Kim Heiniön nimeä voi pitää edelleen synonyyminä kaupallisen kaupunkikulttuurin visionäärille ravintolasektorilla. – Trendikkyys on aina kiehtonut minua, liittyi se sitten ruoka-, muoti- tai mainosbisnekseen. Vastaan siksi edelleen Soupsterin markkinoinnista. Käyn varsinkin Lontoossa monta kertaa vuodessa kiertelemässä yhden kaupunginosan kerrallaan ja haistelemassa sen uusia tuulia. Sitten palaan ideoideni kanssa Helsinkiin, ja yleensä muut soupsterilaiset sanovat, että ei tule toimimaan täällä. Välillä kaikki ovat sitä mieltä, että toimii, mutta ei sitten toimikaan, Heiniö naurahtaa. Juuri ylitrendikkyyteen liittyvät ne kerrat, kun Soupsterin bisnes on Heiniön termillä ”stiplannut”. Hän mainitsee esimerkiksi The Messin, joka avattiin vuonna 2016 Pikku Roballe coworking-tila Mother of Workin naapuriin. Messin idea oli olla yhtä aikaa kaikille avoin toimisto, laadukas ruokaravintola ja drinkkibaari. – Idea tuli suoraan Itä-Lontoosta. Siinä oli kuitenkin niin monta konseptia yhdessä, että idea ei auennut ihmisille täällä. Muitakin lyhytikäisiä paikkoja on jäänyt taa. Coronita oli kuntokeskus Fressin kanssa yhteistyössä tehty baari Annankadun kuntokeskuksen sisääntulokerrokseen.  Vuonna 2010 avattu ravintola tarjoili libanonilaista ruokaa, terveysjuomia ja baarituotteita. Idea ei vielä tuolloin toiminut mutta herätteli avarakatseisen kaupunkilaisen ajattelemaan, että näinkin voi tosiaan tehdä. – Coronitan oli tarkoitus olla kuntosalin asiakkaiden olohuone, mutta salijengi juoksi nopeasti ohi baarin, jossa kävi ihan toinen asiakaskunta. Molemmat ihmettelivät toisiaan. Konsepti oli tänne liian outo mutta tyypillinen esimerkki meidän halustamme tehdä asioita eri lailla. – Mutta ollakseni rehellinen, Soupster ei ole enää niin trendihakuinen kuin ennen. Kehittäjät ovat tulleet keski-ikäisiksi. Meillä on töissä paljon ihmisiä, jotka työskentelevät yhdeksästä viiteen, ajavat sitten kotiin perheensä luo ja viettävät viikonloput mieluummin mökillä kuin baarissa. Minä mukaan lukien, Heiniö sanoo.   ”Mikä sen arvo lopulta on, että yrityksestäsi kasvaa isompi?”   Yhteinen työskentelytila on tehty tarkoituksella pelkistetyksi.   RAVINTOLA-ALA KYYKKÄSI VUONNA 2008 ALKANEEN PITKÄN LASKUKAUDEN AIKANA. Soupsterkaan ei selvinnyt kysynnän muutoksesta kuivin jaloin. – Olimme jossain vaiheessa taloudellisesti tosi tiukoilla ja jouduimme irtisanomaan ihmisiä, Heiniö harmittelee. Lama muutti toimialaa Suomessa. Lyhytikäisiä hype-ravintoloita ei ole enää kannattavaa perustaa, kustannusten hillintä ja jatkuvuuden varmistaminen ovat avainasioita. Vaikka kilpailu on kiristynyt, silti uusia, laadukkaita ja yrittäjävetoisia ravintoloita on putkahdellut kuin sieniä sateella. Soupster on vastannut kilpailuun muun muassa kasvattamalla Dylan-henkilöstöravintolaketjuaan, joka tekee vakaata mutta pienempää tulosta. Toista ääripäätä on edustanut kahden miljoonan euron investoinnin vaatinut Altaan ravintoloiden rakennusprojekti, jonka rahoitusmalli oli miljoonan euron ennakkoineen todella riskialtis. – Se oli meiltä hullunrohkea veto, joka olisi epäonnistuessaan voinut kaataa koko Soupsterin. Todella raskas projekti, mutta onneksi turistit ja kaupunkilaiset ovat löytäneet sen hyvin. Soupster on nyt suurimmillaan historiansa aikana. – Vahvempi kasvumme alkoi kolme neljä vuotta sitten. Mutta kasvu on tuonut uudenlaisia hankaluuksia kokonaisuuden hallintaan. Oma fiilikseni oli parempi, kun meillä oli vähemmän paikkoja. Olen joutunut luopumaan kontrollista liikaa, ja työnkuvani on muuttunut enemmän ongelmanratkaisijaksi kuin uuden kehittäjäksi, joka kuitenkin on suurin intohimoni. Meillä on nyt paikkoja, jotka vuotavat, koska emme ehdi keskittyä niihin. Se on yhden arvoistamme, välittämisen, vastaista, Heiniö sanoo mietteliäänä. – Jos kaikki konsultit neuvovat sinua kasvamaan, sitten pyrit kasvamaan. Olen kuitenkin alkanut kyseenalaistaa koko kasvuajatusta. Mikä sen arvo on, että yrityksestäsi tulee isompi? Euromääräisesti teemme kenties parasta tulostamme, mutta prosentuaalisesti myyntimme tulos on pienempi kuin ennen. Meidän vahvuutemme on ollut family-meininki, se, että tunnen kaikki nimeltä. Soupsterista on alkanut muodostua korporaatio, enkä halua meidän kehittyvän siihen suuntaan. Hauskaa täytyy olla, hän linjaa.   Wonderlandin avajaisviikolla viimeisteltiin paikkoja.   MUUTOKSIA LIENEE LUVASSA. Heiniön mukaan joitakin paikkoja saatetaan myydä pois. Soupsterissa voidaan pienentää myös cateringin roolia, sillä bisnes on siirtynyt viime vuosina yhä vahvemmin tapahtumajärjestäjille. – Keitrausmarkkina on muuttunut, koska tapahtumajärjestäjät tekevät nykyisin vuosidiilit suoraan isojen yritysten kanssa. Meistä on tullut alihankkija, eikä se ole kiva paikka olla. Kuljemme jatkossa todennäköisesti selektiivisempään suuntaan, minkä myötä liikevaihtomme voi puolittua mutta tuloksemme parantua. Uusia ravintoloitakin toki syntyy, viimeisimpänä elokuun lopulla Espoon Otaniemeen avautunut pizzerian ja yökerhon yhdistelmä Who the xxxx is Alice. Kuten koira ei pääse karvoistaan, ei Heiniö lopeta uuden kehittämistä. – Pääni on jatkuvasti täynnä uusia ideoita.  •      FAKTA: SOUPSTER FAMILY  • 23 ravintolaa pääkaupunkiseudulla, juhlatiloja, cateringiä ja konsultointia  • pääomistaja Kim Heiniö, muut omistajat Mikael Heiniö-Widell, Bradley Johnson ja Hanna Kekäläinen  • henkilöstön lukumäärä vuodenajasta riippuen 300–400, kaikki työsuhteet mukaan lukien  • yrityksen arvot ovat hauskuus, jatkuva kehitys ja välittäminen     Vitriini 7.9.2018 Päivitetty 07.09.2018 Uutiset 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 Tiedotteet 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Lausunnot Vitriini-lehti Vitriinin juttuarkisto Minne ravintolaliiketoiminta on menossa? MaRan uusi jäsen -palstan esittelyssä salaatteja tiedostaville tarjoava Pupu Sarjayrittäjä Kim Heiniö on avannut yli 100 ravintolaa intohimosta uuden kehittämiseen Pääkirjoitus: Lämpimästä kesästä potkua kotimaanmatkailuun Pääkirjoitus: Matkustustaseen alijäämä on kasvanut räjähdysmäisesti Mustion Linnan Christine ja Filip Linder: Länsi-Uusimaa voisi brändäytyä Suomen hääalueeksi Ammatillisen koulutuksen uudistus: työpaikalla oppiminen on win-win-tilanne Minne majoitusliiketoiminta on menossa? Matkustajalle annettava enemmän tietoa matkapaketeista MaRan uusi jäsen -palstan esittelyssä Motel Käpylä Pääkirjoitus: Työmarkkinaratkaisut tukevat kilpailukykyämme ja parantavat ostovoimaa Mehuilla maailmalle – Jungle Juice Bar ei onnistunut Espanjassa, mutta Ruotsissa näyttää lupaavammalta Miten vesistömatkailussa voidaan hyödyntää lisättyä todellisuutta? MaRan uusi jäsen -palstan esittelyssä Gastro bar Sesonki Juuresta Latvaan ja sen yli – sapaksilla aloittaneet yrittäjät kasvattivat ravintolaryppään Pääkirjoitus: Alalla hyvät kasvunäkymät – mistä kannattavuutta? Kun koko ravintola on lavastettu näytelmä Pääkirjoitus: Alkoholilain uudistus viimeinkin maalissa MaRan uusi puheenjohtaja Tomi Lantto: Uskon priorisointiin ja keskusteluun Näin johdat paremmin – Tomi Lanton vinkit mara-alan esimiestyöhön MaRan jäsenille merkittävät alennukset Smartumin lounasprovisioista Haaga Box: Katsojakokemus ja urheilutapahtuma murroksessa Keskustelu kunniakrouvarien kanssa Teknologia lisää vau-elämystä Ravintoloiden sääntely kevenee Uusi jäsen -palstan esittelyssä Neste K Simolantie Korkeatasoinen tutkimus on edellytys elinkeinon menestykselle Sinuhe Wallinheimo: Omien juomien nauttimista ravintoloissa ei pidä päästää lakiin Pääkirjoitus: Maataloustukea Hyötyisikö matkailuala koulujen kesälomien siirrosta? Salolaisyrittäjälle liha on se juttu Hotellihuoneiden esteettömyysvaatimukset kiristyvät Linnanmäki on Helsingin helmi – hyödynnetäänkö sen kansainvälistä potentiaalia tarpeeksi? Pääkirjoitus: Sääntelyn purkaminen ei ulotu Brysseliin asti Kongressit ja tapahtumat liittyivät MaRaan: Jopa 90 prosenttia markkinasta ollut tilastoinnin ulkopuolella Vaativa kuluttaja haluaa uniikkia palvelua Mikä on matkailu- ja ravintola-alan vetovoima? #Amisreformi siirtää oppimista työpaikoille Klassinen musiikki saa ravintola-asiakkaan kuluttamaan Pääkirjoitus: Hallitus hyväksyy matkustajatuonnin korkean tason Euroopan komissio: Epäreiluihin kauppatapoihin puututtava Nooa Säästöpankki rakentaa hyvinvoinnille Vitriinin näköislehti Tilaa Vitriini Vitriinin palveluhakemisto Ilmoita Vitriinissä Vitriinin mediakortti Uutiskirje Kampanjat MaRa mediassa Esitteet ja julkaisut Kuva- ja logopankki MaRan verkkosivut käyttää evästeitä. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja verkkosivujemme evästekäytännöistä täällä. Etsitkö tätä? tilastot työsopimus suhdanne palkkaus varaus- ja peruutusehdot tilaajavastuu irtisanominen yritys-oppilaitosyhteistyö työaika anniskelu verotus tekijänoikeudet elintarvikkeet maksuviivästys uutiskirje yrityksen perustaminen energiatehokkuus yt-neuvottelut varaus- ja peruustusehdot työehtosopimus toimitilojen vuokraus henkilötietojen käsittely jätteet omavalvonta lomakkeet joustava työaika työtodistus sosiaaliturvamaksut vastuullisuus ura ja ammatit ravintoetu turvallisuus järjestyksenvalvonta poissaolot ulkomaalaiset työntekijät nuoret työntekijät Yhteistyökumppanit Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Merimiehenkatu 29 00150 Helsinki puhelin 09 6220 200 Twitter @wwwMaRafi ›Tietosuojalauseke Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa on matkailu-, majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualan sekä niihin liittyvän hyvinvointipalvelualan yrittäjien ja työnantajien edunvalvoja ja työmarkkinajärjestö. Toteutus: VÄRIKÄS